Lunette vaatii: Naisille ja miehille pitää maksaa sama palkka - myös urheilussa ja musiikissa

Sukupuolten välinen palkkaepätasa-arvo ei ole mikään uusi juttu. Ja jep, sellainen on edelleen Suomessakin olemassa, vaikka vertailussa otettaisiinkin huomioon se, että naiset työskentelevät huonommin palkatuilla hoiva-aloilla (joiden palkkaus pitäisi sivumennen sanoen todellakin saada kuntoon!). Esimerkiksi Insinööriliiton vuoden 2019 palkkatilaston mukaan insinöörinainen tienaa keskimäärin 3500 euroa, kun insinöörimies tienaa 4090. Insinöörinaisen euro on siis 85 senttiä.

Mikäli palkka-tasa-arvo kiinnostaa, esimerkiksi täällä on hyvä selvitys aiheesta.

Mutta asiaan! Erityisen räikeäksi ja epäreiluksi tilanne muuttuu urheilussa. Amerikkalainen talouslehti Forbes selvitti vuonna 2017, että maailman kymmenen parhaiten palkattua urheilijanaista tienasi yhteensä vuoden aikana 105 miljoonaa dollaria, mikä on vähemmän, mitä esimerkiksi jalkapalloilijat Lionel Messi tai Cristiano Ronaldo tienasivat yksin.

Myös suomalaisessa urheilussa palkkioasiat on karmaisevan kuuloisella tolalla: Yle teki vuonna 2017 selvityksen, jonka mukaan naisurheilijan euro on kolme senttiä. Jääkiekossa se on vieläkin pienempi: 0,3 senttiä. Hirveä luku johtuu siitä, että ammattilaisjääkiekkoilijamies voi tienata vuodessa miljoonia euroja, kun taas Suomessa jääkiekkoliigaa pelaava nainen joutuu ostamaan itse varusteensa ja maksamaan pelaamisensa kuluja noin 150 euroa kuussa.

Eikä ongelma koske pelkästään jääkiekkoa, vaan myös esimerkiksi jalkapalloa, jossa naisille maksetaan pienempiä maajoukkuekorvauksia ja myös monia yksilölajeja, kuten tennistä.

Palkkojen eriarvoisuus ei ole ainoa ongelma, se on enemmänkin seurausta siitä, että naisia ei arvosteta urheilijoina, heidän suorituksiaan vertaillaan miehiin ja heitä vähätellään jopa oman lajin sisällä. Siitä voit lukea lisää aiemmasta postauksestamme täältä.

Siksi me Lunettella olemme halunneet nostaa esiin urheilijanaisia ja muun muassa tehneet yhteistyötä kolmen huippukiekkoilijan Noora Rädyn, Annina Rajahuhdan ja Ronja Savolaisen kanssa!

Myös musiikkimaailmaa hiertävät samankaltaiset ongelmat. Ylen jutun mukaan mies saa enemmän rahaa ja myös enemmän palkintoja kuin naiset. Esimerkiksi Suomen Musiikintekijäiden Juha Vainio -palkinnon on saanut 28 kertaa mies ja viisi kertaa nainen. Teoston asiakkaista alle 20 prosenttia on naisia. Musiikkiala pitää tasa-arvoa kyselyn mukaan tärkeänä ja sen ajatellaan olevan kunnossa, mutta ongelmia on alan sisällä vaikea nähdä. Naiset kokevat kyselytutkimusten mukaan musiikin äijäkulttuurissa samanlaista väheksyntää kuin urheilussakin.

Me olemme halunneet olla mukana vaatimassa myös musiikkialan naisille ja muunsukupuolisille tasa-arvoista kohtelua ja siksi olimme mukana esimerkiksi tukemassa Kiihkeät tuulet -konserttitapahtumaa Kotkassa ja Valkeakoskella. Tapahtumissa esiintyvät Mari Rantasila, Erin, Mira Luoti ja Henrika Nieminen. Konsertilla haluttiin myös muistuttaa naisten asemasta musiikkialalla: ”Tämän projektin taustalla on myös ajatus tasa-arvosta. Kaikille tekijöille maksetaan konsertista sama palkka,” kertoi Työväen Musiikkitapahtuman toiminnanjohtaja Marianne Haapoja.

Onneksi maailmaa voi muuttaa paremmaksi, mikä on myös yksi meidän missioistamme Lunettella! Jokainen meistä voi myös vaikuttaa siihen, että naisten ja muunsukupuolisten eriarvoinen kohtelu tulee näkyväksi ja tasa-arvo etenee!

1. Älä ruoki stereotypioita

Naiset eivät ole ”huonompia” urheilijoita (tai muusikoita) siksi, että miehet olisivat biologisesti tai joidenkin syntyperäisten ominaisuuksiensa perusteella ”parempia”. Naisten urheilutulosten vertaileminen miesten urheilutuloksiin ja arvottaminen sen perusteella on yhtä järjetöntä kuin Teemu Selänteen leimaaminen huonommaksi urheilijaksi siksi, että hän juoksee sata metriä hitaammin kuin maailman pikajuoksuhuiput.

Omia, opittuja ajatusmalleja kannattaa tarkkailla ja työstää. Miksi opimme ajattelemaan, että miesten suoritukset ovat jokin mittatikku? Miksemme ajattele, että on yhtä arvostettavaa, että naiset treenaavat, omistavat elämänsä lajilleen ja antavat kropastaan kaiken, mikä siitä irtoaa.

2. Kiinnitä huomio olennaiseen

Urheilija- ja muusikkonaisia arvioidaan yhä vain muiden kuin heidän suoritustensa perusteella. Millainen on ulkonäkö, vaatteet, entä onko hän kenties äiti. Kehu ja kiinnitä huomiota suoritukseen ja työhön. Naiset joutuvat näillä aloilla tutkitustikin ponnistelemaan enemmän kuin miehet, jotta saavat arvostusta, joten epäoleellisisiin seikkoihin takertuminen – vaikka ulkonäön kehumisessa olisi positiivinen takaa-ajatus – ajaa asiaa väärään suuntaan.

3. Urheilu- ja musiikkiala tarvitsee johtotehtäviin ja esikuviksi muitakin kuin miehiä

Ääntä tarvitaan kuuluville, monenlaisia, moninaisia ääniä. Monesti alan sisällä keskustelu vaiennetaan tai sitä ei osata käydä eivätkä naiset itse halua puhua epätasa-arvoisesta kohtelusta, etteivät leimaannu ruikuttajiksi ja joudu hankaluuksiin. Siksi hyvin miesjohtoisia urheilu- ja musiikkialoja pitää naisistaa, myös yhteiskunnan ohjauksella, eikö! Enemmän resursseja naisten ja tyttöjen urheiluun ja myös siihen, että heitä rohkaistaan urheilun johtopaikoille!

4. Rikotaan menkkamyyttejä!

Mitä enemmän kuukautisista keskustellaan, sitä normaalimmaksi ne tulevat. Kun rikotaan vääriä myyttejä esimerkiksi siitä, että kuukautiset tekevät ailahtelevaiseksi, epäluotettavaksi tai epäpäteväksi, se edistää myös tasa-arvoa. Me täällä Lunettella olemme suorastaan omistautuneet asialle! Siis myyttien rikkomiselle ja tasa-arvon edistämiselel!

Kuukautisten vaikutuksia, haasteita ja hyötyjä urheiluun on vasta alettu tutkia. Vasta nyt! On jo viitteitä siitä, että kuukautiskierron huomioiminen treenatessa voi tehdä siitä tehokkaampaa. Voit lukea lisää täältä.

Me seuraamme eturintamassa mitä kuukautistutkimuksessa tapahtuu ja kerromme siitä täällä ja tietysti somekanavissamme!

Seuraa meitä ja tiedät kaiken menkoista ensimmäisenä! @lunettucup (Instagram, Twitter) ja Lunette Kuukuppi (Facebook)