Kuukautiset loppuvat, mutta elämä jatkuu

Menopaussi ja vaihdevuodet ovat elämän luonnollinen jakso. Ne aiheuttavat muutoksia, mutta on myös omasta asenteesta kiinni, miten vapauttavan vaiheen elää.

Noin 35 vuotovuoden jälkeen hormonituotanto alkaa muuttua. Estrogeenituotanto hiipuu, munarakkulat vähenevät ja ovulaatio loppuu.

Vaihdevuosilla (klimakteriumilla) tarkoitetaan sitä ajanjaksoa, jolloin nämä muutokset tapahtuvat ja lopulta munasarjojen toiminta lakkaa.

Menopaussi eli viimeiset kuukautiset vaihtelevat yksilökohtaisesti 45–55 vuoden välillä, keskimäärin ne tulevat 51 vuoden iässä. Menopaussin kriteerinä pidetään, että kuukautiset ovat olleet pois yli vuoden.

Lääketieteelliset toimenpiteet kuten munasarjojen poisto, solunsalpaajahoito tai sädehoito voivat aikaistaa vaihdevuosien alkamisajankohtaa.

Tupakoitsijoilla menopaussin on todettu alkavan 1–2 vuotta aikaisemmin kuin tupakoimattomilla.

Oireet

Vaihdevuosioireet liittyvät munasarjojen estrogeenituotannon vähenemiseen. Hormonituotannon tasapainottuminen on yksilökohtaista. Oireet voivat alkaa jo ennen kuukautisvuotojen loppumista, mutta vaikeimmillaan ne yleensä ovat vuoden sisällä menopaussista. Ne voivat jatkua pitkäänkin, toisaalta kaikille ei oireita tule lainkaan.

Tavallisin oire ovat hikoilupuuskat ja kuumat aallot. Hikoilua voi esiintyä minä vuorokauden aikana tahansa ja se tulee puuskittain. Kuuma aalto alkaa voimakkaalla sisäisellä lämmön tuntemuksella, lämpöryöppynä. Usein tähän liittyy tunne sydämen tykyttelystä ja kasvojen punoituksesta.

Lämmön haihtuessa voi ilmetä palelun tunnetta ja iho alkaa tuntua nihkeältä.

Kuumia aaltoja esiintyy 70–80 %:lla, mutta varsin hankalia ne ovat viidesosalla. Tavallisimmin hikoilu kestää 2–5 vuoden ajan, mutta kymmenellä prosentilla oireita esiintyy vielä 10–20 vuoden kuluttua viimeisistä kuukautisista. Kuumien aaltojen syntymekanismia ei tarkasti tunneta.

Unihäiriöt ovat tavallisia, ja ne liittyvät usein yöhikoiluun. Ne aiheuttavat usein päiväväsymystä ja ärtyneisyyttä. Masentuneisuus, mielialan vaihtelut ja aloitekyvyttömyys liitetään vaihdevuosioireisiin, mutta oireiden yhteys estrogeenin puutteeseen on epäselvä. Moni kärsii seksuaalisesta haluttomuudesta.

Estrogeenin puutteesta seuraa emättimen limakalvon oheneminen, mikä ilmenee kuivuutena ja joskus kirvelynä sekä yhdyntäkipuina. Estrogeenivajaus heijastuu moniin muihinkin kudoksiin ja elimiin.

Vaihdevuosien toteaminen

Selkeät vaihdevuosioireet ja kuukautisten harveneminen tai loppuminen yli 45-vuotiaalla liittyy diagnoosiin. Yleensä on helppoa tunnistaa, onko kyseessä vaihdevuosiin liittyvä hikoilu. Kuumat aallot liittyvät yleensä kuukautisvuotojen loppumiseen (menopaussiin) tai ainakin vuotojen epäsäännöllistymiseen. Laboratoriokokeita ei siis yleensä tarvita. Jos kuukautiset loppuvat nuoremmalla iällä, on syytä tehdä tarkempia tutkimuksia.

Tärkein laboratoriotutkimus menopaussin osoittamiseksi on aivolisäkkeen follikkelia stimuloivan hormonin, FSH:n määritys.

Kun munasarjojen toiminta hiipuu, FSH-taso nousee. Arvo yli 40 IU/l tarkoittaa yleensä menopaussia. Yksittäisistä estrogeenitasojen mittauksista ei ole hyötyä. Joskus on syytä pohtia, onko hikoilun tai kasvojen punoituksen taustalla jokin muu syy.

Milloin lääkäriin?

Vaihdevuosioireiden vuoksi kannattaa lääkärin hoitoon hakeutua silloin, kun oireet haittaavat merkittävästi jokapäiväistä elämää. Itse oireiden vuoksi ei sinänsä lääkärikäyntiä tarvita. Menopaussivaiheessa lääkärin tutkimukset ovat tarpeen silloin, kun esiintyy gynekologisia vaivoja, esimerkiksi ylimääräisiä vuotoja.

Itsehoito

Vaihdevuosioireita ei voida tehokkaasti hoitaa kuin estrogeenilla. Soijaa ja kasviestrogeeneja on runsaasti tutkittu, mutta niiden tehoa vaihdevuosioireiden hoidossa ei ole tieteellisesti osoitettu. Myös erilaiset rohdosvalmisteet ovat suosittuja, mutta näyttöä niiden tehosta tai turvallisuudesta ei ole. Vaihtoehtoisia hoitoja voi kuitenkin kokeilla. Lääkärille kannattaa aina kertoa kasvirohdosvalmisteiden käytöstä.

Monipuolien ravinto ja säännöllinen liikkuminen auttavat. Esimerkiksi jooga ja ulkoilu tekevät hyvää. Oireet haittaavat vähemmän, kun keho ja mieli voivat hyvin. Painonhallintaan on syytä kiinnittää huomiota. Runsasta kahvinjuontia, voimakkaasti maustettua ruokaa ja tupakointia pitäisi välttää, koska ne pahentavat vaihdevuosioireita. Osteoporoosin ehkäisyyn ovat kalkki ja D-vitamiini tärkeitä. Jos niitä ei ruokavaliosta saa riittävästi, kannattaa käyttää apteekista saatavia valmisteita. Jos ainoa haittaava oire on emättimen limakalvon kuivuus,  saa apteekista ilman reseptiä estriolia sisältäviä emätinpuikkoja ja -voiteita. Säännöllinen seksielämä on myös hyvää hoitoa.

Aktiivinen elämäntapa, positiivinen asenne ja sosiaaliset kontaktit auttavat voimaan hyvin ja suhtautumaan vaihdevuosiin elämän yhtenä luonnollisena osana.