Kuukautiskierto: Kuinka kaikki toimii?

Kuukautiset alkavat useimmiten 1–3 vuoden kuluttua murrosiän alkamisesta. Ensimmäiset kuukautiset tulevat yleensä nopeimman pituuskasvuvaiheen jälkeen. Suomessa kuukautiset alkavat keskimäärin 13-vuotiaana, mutta saattavat joskus alkaa 9-vuotiaana tai 16-vuotiaana. Vasta jos kuukautisia ei kuulu, kun olet jo täyttänyt 16 vuotta, asiasta on hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Ensimmäiset merkit kuukautisten alkamisesta ovat siis nopea pituuskasvu ja valkovuoto. Valkovuoto saattaa tosin alkaa vuosia ennen ensimmäisiä kuukautisia. Kuukautiset voivat olla hyvinkin epäsäännölliset vuoden tai pari niiden alkamisen jälkeen. Kuukautisvuoto kestää 3–8 päivää, jolloin veren, kohdun limakalvon ja valkovuodon sekaista vuotoa tulee noin 100 ml. Määrä vastaa noin kolmea kuukautiskupillista koko kuukautisten aikana. Vuodon väri on kirkkaan tai tummanpunaista tai rusehtavaa. Useimmiten ensimmäiset kaksi vuotopäivää ovat runsaimmat.

Kuukautiskierto lasketaan alkavan kuukautisten ensimmäisenä päivänä ja päättyy seuraavien kuukautisten ensimmäiseen päivään. Keskimäärin kuukautiskierto kestää 28 päivää, mutta saattaa vaihdella 21 päivästä 45 päivään. Jokaisen kuukautiskierto on yksilöllinen. Pitämällä kuukautiskalenteria opit tuntemaan oman kiertosi sekä huomaamaan muutokset siinä helpommin. Voit myös keskustella asiasta gynekologin kanssa.

Follikulaari vaihe

Kuukautiskierron ensimmäinen eli follikulaari vaihe kestää noin 10-14 päivää. Aivan follikulaarisen vaiheen alussa tulevat kuukautiset. Kuukautiset alkavat, kun estrogeenitaso on alimmillaan. Jo muutama päivä ennen kuukautisten alkamista alkaa elimistömme tuottaa hormonia (FSH), joka puolestaan edistää munarakkulan kypsymistä. Samalla estrogeenitaso nousee ja kohdun limakalvo paksuuntuu. Muutamaa päivää ennen ovulaatiota eli hetkeä, jolloin munasolu on kypsynyt, irronnut ja valmis hedelmöittymään, on elimistömme estrogeenitaso korkeimmillaan. Tämä puolestaan laukaisee luteinisoivan (LH) hormonin erittymisen, joka tarkoittaa follikulaarisen vaiheen loppumista ja ovulaation alkamista.

Luteaalinen vaihe

Kuukautiskierto siirtyy luteaaliseen vaiheeseen ovulaation aikana, kun kypsä munasolu irtoaa ja on valmis hedelmöittymään. Hurja aalto luteinisoivaa (LH) hormonia muuttaa munarakkulan keltarauhaseksi, joka tuottaa progesteronia, joka puolestaan muuttaa kohdun limakalvoa vastaanottavaisemmaksi hedelmöittyneelle munasolulle. Jos hedelmöittymistä ei tapahdu, sekä progesteroni- että estrogeenitasot putoavat, jolloin keltarauhanen surkastuu ja kohdun limakalvo poistuu eli kuukautiset alkavat. Jos hedelmöittyminen tapahtuu, istukka alkaa erittää HCG-hormonia, joka ylläpitää keltarauhasta eivätkä kuukautiset ala. Luteaalinen vaihe kestää seuraavien kuukautisten alkuun asti.

Hormonaaliset vaikutukset

Muuttuvat hormonitasapainot kuukautiskierron eri vaiheissa vaikuttavat myös muuten vartaloomme. Ne lisäävät ja vähentävät kehon lämpötilaa ja vaikuttavat valkovuodon määrään ja koostumukseen. Jotkut tuntevat ovulaation aikana pistelyä vatsanpohjassa, toisten ruokahalu kasvaa ennen kuukautisia, toiset tulevat kiukkuisiksi ja toiset masentuvat. Suurella osalla muutokset ovat pieniä ja huomaamattomia, mutta toisilla ne voivat vaikuttaa suuresti päivittäiseen elämään. Omaa kiertoasi seuraamalla ja omaan vartaloosi tutustumalla sinun on helpompi oppia tuntemaan oma kuukautisrytmisi ja tiedostamaan sen vaikutukset päivittäiseen elämääsi.

Kierron ensimmäinen vaihe kestää noin 10-14 päivää. Aivan follikulaarisen vaiheen alussa tulevat kuukautiset.

Kierto siirtyy luteaaliseen vaiheeseen ovulaation aikana, se kestää seuraavien kuukautisten alkuun asti.

Jos hedelmöittymistä ei tapahdu, kohdun limakalvo poistuu eli kuukautiset ja uusi kierto alkavat.