Tiesitkö, että kemikaalit ja saasteet voivat vaikuttaa hormonitoimintaasi? Kaikki ovat kuulleet ilmastonmuutoksesta ja muista ihmisen aiheuttamista ympäristökatastrofeista, kuten merenpinnan noususta ja valtamerissä vellovasta muovijätteestä, mutta saastuminen vaikuttaa suoraan myös elimistöömme.
Ei ole silti syytä paniikkiin, mutta selitämme alla hiukan lisää, miten ympäristömyrkyt ja -saasteet voivat kroppaamme häiritä – ja mitä sille voi tehdä.
Mikä ihmeen umpieritysjärjestelmä?
Ennen kuin puhutaan ilmansaasteista, on ensin syytä puhua kehon umpieritysjärjestelmästä. Se nimittäin pomppaa esille useaan otteeseen tässä postauksessa. Siispä alkuun pieni biologian oppitunti. Umpieritysjärjestelmä on yksi kehon viestintäjärjestelmistä ja siihen kuuluvat umpirauhaset, jotka erittävät kehoon hormoneita. Täältä menkkamaailmasta katsottuna saattaisi helposti vaikuttaa siltä, että hormonit liittyvät vain kuukautiskiertoon tai lisääntymiseen, mutta ne liittyvät tosi moneen muuhunkin asiaan kehoissamme. Tosiasiassa hormonit ovat vastuussa tavalla tai toisella melkein kaikista kehon toiminnoista, alkaen alkion kehittymisestä ruuansulatusjärjestelmään, stressitasoihin ja verenpaineeseen. Eivätkä hormonit katso sukupuolta, sillä meillä kaikilla on hormoneja, jotka ohjaavat kehon toimintaa sukupuolesta riippumatta.
Mitä ovat hormonihäiriköt?
Kuten nimestä voi jo päätellä, homonihäiriköt ovat kemikaaleja, jotka voivat häiritä hormonijärjestelmän toimintaa. Sitä kautta ne voivat vaikuttaa terveyteen monella eri tavalla. Hormonihäiriköt voivat olla yhteydessä syöpiin, hedelmällisyyteen ja immuunijärjestelmään. Joitakin hormonihäiriköiksi epäiltyjä kemikaaleja on löydetty myös kuukautissuojista. Siksi me Lunettella olemme supertarkkoja siitä, ettei tuotteissamme ole haitallisiksi todistettuja kemikaaleja, kuten ftalaatteja.
Erilaisia kemikaaleja on käytännössä mahdotonta vältellä arjessa, mutta EU:lla on tarkka kemikaalilainsäädäntö, joka valvoo, ettei esimerkiksi syöpävaarallisiksi todettuja aineisosia saa käyttää EU:n alueella. Jokaisen EU-kansalaisen ei siis tarvitse henkilökohtaisesti selvittää, mitä kemikaaleja missäkin tuotteessa on. Keräsimme kuitenkin pienen oppaan siitä, mitä erilaisista kemikaaleista ja saasteista on hyvä tietää.
Bisfenoli A eli BPA
Me täällä Lunettella emme ole mitään muoviroskan ystäviä, kuten varmasti olet huomannut! On yllättävää, kuinka paljon jätettä tulee kertakäyttöisistä kuukautissuojista. Muovijäte ei ole pelkästään haitallista ympäristölle, muovin käsittelyaineista voi olla myös haittaa terveydelle.
Yksi tunnetuimmista muovin käsittelyssä käytetyistä kemikaaleista on bisfenoli A eli BPA. Sitä käytetään kovettamaan muovin pintaa. Tutkimuksissa on huomattu, että bisfenoli A matkii estrogeenia. Se voi siis kehossamme sotkea umpieritysjärjestelmän toimintaa, kun keho luulee bisfenoli A:ta estrogeeniksi.
Sen vaikutuksia yhä tutkitaan ja sillä epäillään olevan tekemistä hedelmällisyyteen, lisääntymiseen, oppimiseen, kilpirauhaseen ja immuunijärjestelmään liittyvien ongelmien kanssa. Monet muovinvalmistajat ovat vapaaehtoisesti luopuneet BPA:n käytöstä.
Kuinka sitä voi vältellä: Käytä muoviastioiden sijaan metalli- tai lasiastioita. Tsekkaa muovin valmistajalta, käyttääkö se tuotteissaan BPA:ta.
Tiesitkö? Lunette kuukuppi on valmistettu lääketieteellisestä silikonista, joka ei sisällä esimerkiksi BPA:ta tai raskasmetalleja.
Ilmansaasteet
Huono ilmanlaatu on iso ongelma, etenkin suurissa kaupungeissa. Monesti huonosta ilmanlaadusta tulee ensimmäisenä mieleen keuhkojen ja hengityselinten terveys, kun joutuu hengittämään saasteista paksua ilmaa. Se ei kuitenkaan ole ainoa ilmansaasteiden mukanaan tuoma harmi.
Saasteisessa ilmassa voi olla useita hormonihäirikköjä, joilla voi olla muitakin pitkäkestoisia vaikutuksia kehoomme. Ilmansaasteiden on huomattu olevan yhteydessä esimerkiksi hedelmällisyysongelmiin sekä miehillä että naisilla. Huono ilmanlaatu heikentää tutkimusten mukaan niin spermanlaatua kuin aiheuttaa häiriöitä kuukautiskiertoon.
Hormonit eivät tosiaankaan liity pelkästään lisääntymisterveyteen. Ne ovat vastuussa myös siitä, miten reagoimme stressiin – mieti vaikka tilannetta, jossa yhtäkkiä muistat, että olet unohtanut lähettää tärkeän työmeilin ja saman tien kehosi on täynnä adrenaliinia.
Tutkimusten mukaan ilmansaasteet saavat kehon tuottamaan stressihormoneita suuret määrät. Se ei ainoastaan aiheuta pitkäkestoista stressin tuntua, vaan saattaa myös aiheuttaa matala-asteista tulehdusta kehoon.
Kuinka ilmansaasteita voi vältellä: Pysyttelemällä pois kaikista vilkkaimmilta liikenneväyliltä, suosimalla ja kannustamalla fossiilisten polttoaineiden vähentämistä ja menemällä luontoon hengittämään raitista ilmaa.
Lyijymyrkytys
Jos olet matkustellut Yhdysvalloissa, olet saattanut törmätä lyijyvaroituksiin tai mainoksiin, joissa luvataan tutkia, ettei lastenhuoneen seinämaalissa ole lyijyä.
Euroopassa on eri tilanne, sillä Suomessa lyijyä sisältävien maalien käyttö on kielletty jo 1920-luvulla. Aikoinaan bensiinin sekaan laitettiin lyijyä, mutta sekin on kielletty 1980-luvulla. Lyijyllä on vuosikymmeniä sitten havaittu monia haittavaikutuksia terveyteen.
Kuinka sitä voi välttää: Lyijyä ei voi tai tarvitse enää erityisesti vältellä, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa joissakin vanhoissa taloissa voi olla vielä maaleja tai metalleja, jotka sisältävät lyijyä.
Pestisidit eli hyönteisten ja rikkaruohojen torjunta-aineet
Pestisidit ovat kemikaaleja, joita käytetään maanviljelyssä torjumaan tuhoeläimiä ja rikkakasveja. Niiden on tutkimuksissa huomattu aiheuttavan muun muassa kilpirauhasongelmia etenkin raskaana olevilla naisilla. Luomuviljelyssä pestisidejä ei saa käyttää.
Kilpirauhasella on tärkeä rooli umpieritysjärjestelmässä. Se tuottaa hormoneita, jotka säätelevät kehon aineenvaihduntaa, sydämen sykettä sekä lihasten ja ruuansulatuksen toimintaa. Liian matalat kilpirauhastasot voivat myös vaikuttaa kuukautiskiertoon ja ovulaatioon.
Näitäkin säätelee Suomen osalta EU ja niistä voi saada lisätietoja täältä.
Kuinka niitä voi välttää: Syö luomutuotteita ja pese ja kuori kasvikset ja vihannekset ennen syömistä.
Vesijohtoveden hormonit
Pelkästään kemikaalit eivät sotke hormonien toimintaa, vaan niitä voivat tehdä myös hormonit itse. Viime vuosikymmeninä on huomattu, että vesijohtovedessä on hormoneita, jotka eivät sinne kuuluisi, etenkin estrogeeniä, jonka arvellaan päätyneen veteen hormonaalisen ehkäisyn käytön myötä.
Vesijohtovesi on moneen kertaan suodatettua ja puhdistettua, mutta silti siinä saattaa olla estrogeenijäämiä. Liika estrogeeni on yhteydessä naisilla rinta- ja miehillä eturauhassyöpään, joten sen mahdollisimman tehokasta poistamista vedestä tutkitaan Suomessakin jatkuvasti.
Näiden hormonihäirikköesittelyjen ei ole tarkoitus pelotella tai saada sinua panikoimaan vaan muistuttaa, miten monella tavalla olemme yhteydessä ympäristöön. Kun suojelemme ympäristöä saasteilta ja myrkyiltä, suojelemme samalla itseämme. Mehän ihmisinä ne kemikaalit olemme sinne laskeneet!
Mitä ympäristöystävällisempiä olemme, sitä parempi on sekä meidän oma terveytemme että planeetan tulevaisuus!
Haluatko olla ympäristömyrkkyjen vastaisen taistelun soturi? Voit aloittaa pienestä arjen teosta ja vaihtaa kertakäyttöiset kuukautisuojasi Lunetten kestosuojiin. Ne ovat takuuvarmasti huonoista kemikaaleista vapaita - maapallo ja kroppasi kiittävät!
