Näihin kysymyksiin jokaisen gynekologin pitäisi osata vastata

Onko sinullakin noin miljoona kysymystä vartalostasi? Rinnoista, nänneistä, emättimestä, häpyhuulista? Näissä on jo sinällään paljon ihmettelemisen aihetta, mutta annas olla, jos joku näistä rupeaa vielä toimimaan eri tavalla kuin yleensä.

Useimmat meistä ovat useammin kuin pari kertaa avanneet näissä tilanteissa internetin ja kysyneet Googlelta – ja saaneet tuhat erilaista vastausta tuhannesta eri (usein myös epäilyttävästä) lähteestä.

Kuulostaako tutulta? Ei hätää, nyt meillä on sinulle vastauksia ainakin joihinkin kysymyksiisi.

Gyne-gurumme Dr. Sherry on laatinut kanssamme listan useimmin kysytyistä – ja nyt siis myös vastatuista – kysymyksistä, joten ei muuta kuin ota mukava asento ja upottaudu syvälle oikeaan asiantuntijatietoon.

Kuinka usein rinnat pitäisi itse tutkia? 

Rintoihinsa on hyvä tutustua heti, kun ne ilmestyvät eli teini-iässä. Siinä tulee paitsi tutuksi oman kroppansa kanssa, myös omaksuu helpommin rutiinin rintojensa tunnusteluun. Yleisesti ottaen nyrkkisääntönä rinnat on hyvä tunnustella kerran kuussa noin viikon kuluessa kuukautisten päättymisestä. Silloin estrogeenin vaikutukset rintakudoksessa ovat alhaisimmillaan. 

Miten rinnat sitten tutkitaan itse? 

Koska sinulla itselläsi on rintoihisi kaikkein pisin ja läheisin suhde, sinä itse olet myös paras henkilö huomaamaan rintojen muodossa, koossa, ihossa tai nänneissä tapahtuneet muutokset.

Näiden näkyvimpien muutosten lisäksi on hyvä tarkkailla patteja ja kyhmyjä.

Näin sen teet:

1. Asetu seisomaan peilin eteen ylävartalo paljaana kädet lanteilla. Huomaatko jotain poikkeavaa?

2. Nosta kädet pään yläpuolella. Huomaatko nyt jotain poikkeavaa? Tarkkaile etenkin nännien muotoa ja väriä.

3. Tuleeko nänneistä nestettä tai vuotoa.

4. Tsekkaa, löytyykö kyhmyjä. Käy makaamaan selällesi ja laita toinen käsi tutkittavan rinnan päälle. Juoksuta toisen käden sormenpäitä napakasti ympäri rintaa. Jaa rinta mielessäsi +-merkin muotoon niin, että tunnustelet joka välissä olevan sektorin. Kun olet tunnustellut rinnan, tee sama painelutekniikka kainaloalueelle. Toista toiselle puolelle.

5. Nouse makuuasennosta istumaan ja tee vielä samanlainen kohdan 4 tarkastus molemmille puolille.

 

VINKKI: Joskus rinnat on helpompi tsekata suihkussa, kun iho on märkä ja liukas.

Kuinka rinnat tarkastetaan, jos on rintaimplantit? 

Voit tehdä sen samalla tavalla kuin yllä. Kysy kuitenkin kirurgiltasi, miten implantin ja oman rintakudoksen yhtymäkohta tutkitaan, ettet pelästy turhaan. Toisaalta on kuitenkin aina hyvä käydä lääkärissä, mikäli epäilet rinnoissa yhtään mitään outoa.

Millaisia muutoksia raskaus aiheuttaa rintoihin? 

Raskauden ja imetyksen aikana rinnat voivat olla turvonneet, kipeät ja tavanomaista kokoaan jopa kaksi tai kolme numeroa suuremmat. Imetyksen loputtua ne yleensä palaavat tavalliseen kokoonsa.

Olen juuri synnyttänyt, milloin kuukautiset alkavat uudestaan? 

Mikäli et imetä, kuukautiset palaavat noin 6-8 viikon kuluessa synnytyksestä. Mikäli imetät, kuukautiset voivat pysyä pois useamman kuukauden ajan. Yleensä ne palaavat siinä vaiheessa, kun vauva alkaa maistella muutakin ruokaa kuin rintamaitoa, ja imetyksen määrä vähenee. 

Mitä muuta synnytyksen jälkeisestä ajasta on odotettavissa?

Synnytyksestä toipuminen voi olla uuvuttava ajanjakso niin henkisesti kuin fyysisestikin.

Yleensä ensimmäiset kuusi viikkoa ovat haastavimmat, mutta synnytyksen jälkeinen toipumiskausi voi kestää vuodenkin. Jokainen kokee sen omalla tavallaan.

Jopa 80 % tuoreista äideistä voi kokea jonkinasteista baby bluesia eli alakulon tunteita muutama päivä tai viikko synnytyksen jälkeen. Tänä aikana on ihan tavallista tuntea masennuksen, ahdistuksen ja turhautumisen tunteita, jotka ilmenevät itkeskelynä, unettomuutena tai aivosumun tunteena. Useimmiten ne menevät ohi itsestään muutamassa viikossa.

Varsinaiseen synnytyksen jälkeiseen masennukseen sairastuu 10-15 % synnyttäneistä. Silloin oireet ovat ylläkuvattuja rajumpia ja voivat johtaa arjessa siihen, ettei jaksa huolehtia vauvasta.

Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireisiin voivat kuuluva rajut mielialavaihtelut, voimakas ärsyyntyminen ja ahdistus, paniikkikohtaukset, musertavan surun tunteet, rajut itkukohtaukset, ruokahalun menetys, unettomuus, riittämättömyyden tunteet, vauvan tai itsensä vahingoittamisen ajatukset ja itsemurha-ajatukset.

Näihin kaikkiin saa nopeasti apua neuvolasta, johon kannattaa olla heti yhteydessä, jos epäilee oireita joko itsellä tai läheisellään.

Mistä tiedän, onko kohdunsuuni ylhäällä vai alhaalla? 

Paras työkalu oman kohdunsuun löytämiseen on oma sormi.  Kohdunsuu tuntuu vähän nenänpäältä. Kuukautiskierron eri vaiheissa kohdunsuun sijainti ja tuntuma saattavat vähän vaihdella. Ovulaation aikaan se saattaa olla tavanomaista ylempänä ja vuodon aikaan alempana.

Alakautta synnyttäneillä kohdunsuu on usein synnytyksen jälkeen alempana kuin aiemmin. Iän, ajan ja synnytysten myötä se saattaa laskeutua lisää.

Milloin minun pitäisi käydä gynekologilla? 

Gynekologille on hyvä mennä ensimmäisen kerran siinä vaiheessa, kun aloittaa seksielämän. Siellä on hyvä piipahtaa myös silloin, kun haluaa puhua ehkäisystä tai sukupuolitaudeista tai epäilee emättimestä tulevan vuodon tai tuoksun olevan epänormaalia. Myös epäsäännölliset kuukautiset, alapään kivut tai muut vaivat on hyvä käydä tarkistuttamassa gynekologilla.

Suomessa kunnalliselle gynekologille pääsee oman terveyskeskuksen kautta.

Millainen gynekologinen tutkimus sitten on? 

Gynekologilla asetutaan ilman pikkuhousuja makuulle pöydälle ja jalat asetetaan metallisiin pidikkeisiin. Jos pidikkeet tuntuvat kylmiltä, aina voi jättää sukat jalkaan! Tutkimuspöydälle asetutaan siis jalat koukussa niin, että polvet ovat kohti kattoa. Lääkäri kyllä neuvoo ja auttaa sinua asettumaan oikeaan asentoon.

Sitten gynekologi istuu tuolille jalkojesi väliin, jotta näkee emättimeesi ja katsoo, näkeekö hän emättimen ulkopuolella mitään poikkeavaa.

Seuraavaksi lääkäri yleensä asettaa emättimeesi spekula-nimisen instrumentin ottaakseen papa-kokeen. Metallinen instrumentti saattaa tuntua vähän kylmältä, mutta lääkäri aina kertoo samalla, mitä sinulla on seuraavaksi odotettavissa. Papa-koe otetaan siksi, että siinä selviää mahdolliset muutokset emättimen ja kohdunsuun kudoksessa. Näyte otetaan limakalvolta emättimen pohjukasta ja kohdunsuulta puulastalla ja kohdunkaulakanavasta pienellä harjalla. Näyte tutkitaan laboratoriossa.

Sen jälkeen gynekologi yleensä tekee tutkimuksen, jossa hän tunnustelee etu- ja keskisormella emätintä sisältäpäin ja tunnustelee toisella kädellä sitä ulkopuolelta huomatakseen mahdolliset poikkeamat kohdussa tai munasarjoissa.

Tutkimuksen jälkeen lääkäri keskustelee kanssasi mahdollisista huomioistaan. Laboratoriotulokset saapuvat yleensä parin viikon sisällä ja yleisen käytännön mukaan lääkäri soittaa, mikäli niissä on aihetta jatkotutkimuksiin. 

Pitäisikö minun ottaa säännöllisesti lisäravinteita? 

Paras tapa saada kaikki tarvitsemasi vitamiinit ja ravintoaineet on tietysti syödä monipuolisesti ja kotimaisten ravitsemussuositusten mukaan. 

Toisinaan ruokavaliosta ei kuitenkaan saa ihan kaikkia tarpeellisia aineita. Varsinkin talviaikoina suomalaisilla saattaa olla puutetta D-vitamiinista, joten D-vitamiinilisä pimeään aikaan voi tulla tarpeeseen.

Pitäisikö kuukautisten aikana ottaa lisäravinteita? 

Ei, ellei kuukautiset ole todella runsaat, jolloin rautalisä voi olla hyödyksi. 

Millä muulla tavoin kuukautiset vaikuttavat kroppaan? 

Kuukautiskipujen lisäksi tunnetuimpia oireita lienevät turvotus, ilmavaivat, päänsärky, mielialan vaihtelut, näppylät ja alakuloisuus. Myös suolistovaivat, kuten ummetus tai ripuli ovat aika yleisiä. Vaivoja voi yksilöllisesti olla vielä näitäkin moninaisempia heikentyneestä hajuaistista yöhikoiluun.

Mistä tiedän, milloin ensimmäiset kuukautiseni alkavat? 

Suomalaisten kuukautiset alkavat keskimäärin 13-vuotiaana. Kuukautiset voivat alkaa jopa 10-vuotiaana tai vasta 15-vuotiaana ja se on aivan normaalia. Yleensä ennen kuukautisten alkua rinnat ovat alkaneet kehittyä, ja kainaloihin, sääriin ja häpyhuulten ympärille on alkanut kasvaa karvoitusta.

Noin puolisen vuotta ennen ensimmäisiä kuukautisia alkaa yleensä lisääntynyt valkovuoto, joka on siis emättimestä tulevaa kirkasta nestettä. Valkovuoto on täysin normaalia.

Entäpä vaihdevuodet? Mistä niiden tuloa voi ennustaa?

Vaihdevuosia ennakoivia merkkejä ovat yleensä epäsäännölliset tai runsaat kuukautiset, yöhikoilu, kuumat aallot, mielialavaihtelut, ahdistuksen tai masennuksen tunteet, lyhytaikaiset muistikatkokset, keskittymisvaikeudet tai heikentynyt seksuaalinen halu.

Nämä muutokset voivat alkaa 40 ja 50 ikävuoden välillä ja jopa kymmenisen vuotta ennen varsinaista menopaussia eli sitä, kun kuukautiset ovat olleet yhtäjaksoisesti poissa vuoden.

Huh!

Melkoinen tietopläjäys vai mitä!

Mikäli jotkut kysymykset jäivät vielä askarruttamaan sinua, ota yhteyttä gynekologiin. Nuorille alle 25-vuotiaille on tarjolla kuntien kustantamaa ehkäisyneuvonta- ja gynekologipalvelua.

Saat nyt -20% alennus kaikista tuotteista! Käytä kassalla koodia BETTER4ME Hopi hopi ostoksille!