Kuusi tositarinaa ensimmäisistä kuukautisista

Ensimmäiset menkat ‑ kukapa ne unohtaisi! Kysyimme sekä kotimaasta että Lunetten tiimeiltä ympäri maailman, millaisia muistoja niistä ihkaensimmäisistä kuukautisista jäi hyvässä ja pahassa.

Ai miksi kertomukset ensimmäisistä kuukautisista ovat tärkeitä? Siksi, että mitä enemmän puhumme kuukautisista, sitä tavallisemmaksi ja arkisemmaksi asiaksi ne muuttuvat. Menkkoihin liittyy vielä paljon häpeilyä ja hyssyttelyä, mikä on ihan turhaa. Mitä avoimemmin niistä puhutaan, sitä enemmän saat vertaistukea.

Lue ja samaistu!

Verta ja baseballia

Samantha, 28

Olin Cleveland Indiansin baseballmatsissa isäni kanssa. Minun piti käydä vessassa ja isä lähti mukaan. Menin koppiin ja tajusin heti, että jotain oli vialla. Miksi alkkareissani oli verta? Miksi mahaani sattui?

Putsasin verta pois ja tungin pikkuhousuni täyteen vessapaperia. Kun tulin ulos kopista, olin kalpea kuin haamu ja kerroin isälle, että vuodan verta. Hän pyöräytti minut ympäri nähdäkseen, mistä sitä verta oikein valuu. Kun kerroin, mistä sitä itse asiassa tulee, isä meni paniikkiin. Hän soitti äidilleni kolikkopuhelimesta ja vei minut kiireesti kotiin.

Äiti laittoi minut kylpyyn ja soitti lääkärille? Miksi lapsen alapäästä vuotaa verta?

Olin 7-vuotias ja kuukautiseni olivat alkaneet. En ollut kuullutkaan niistä eikä minulla ollut aavistustakaan, että mitään sellaista on edes olemassa. Sitten selvisi, etten kuole verenvuotoon. Ja että tämä tulisi jatkumaan.

Nyt tilanne naurattaa, mutta silloin se tuntui kauhealta ja olin tosi peloissani. En voinut uida enkä loikoilla kavereiden kanssa uima-altaalla, koska en osannut käyttää tamponeita ja kuukautiset tulivat aluksi miten sattuivat. Inhosin kroppaani ja kaiken lisäksi äitini kielsi minua kertomasta niistä kavereilleni, koska hän oletti, etteivät heidän äitinsä ole vielä kertoneet niistä.

Olisivatpa kuukautiset olleet 1990-luvulla vähän vähemmän tabu aihe, niin niistä olisi ollut paljon helpompi puhua! En oikeastaan toivo, että ne olisivat alkaneet myöhemmin, sillä tapahtuma on muokannut minusta sen ihmisen, joka nyt olen. Uskon siihen, että tieto ja avoin keskustelu on parasta. En toivoisi, että yksikään muu joutuu kokemaan saman ja toivon, että jokaisella olisi riittävästi tietoa kuukautisista ja kuukautissuojia saatavilla.

Verta ja tennistä

Miina, 16

Olin tennisturnauksessa töissä ja vatsani oli tosi sekaisin ja turvonnut vähän oudolla tavalla. Aavistelin jo vähän, mitä on tulossa. Menin vessaan ja alkkareissani oli verta.

Ajattelin, että ei, ei nyt! Se ei varsinaisesti ollut mikään yllätys, mutta ajoitus oli tosi huono. Mukanani ei ollut mitään oikeita kuukautissuojia ja lähin kauppa oli monen kilometrin päässä. Onneksi minulla oli pikkuhousunsuojia, sillä jouduin menemään työvuoroon ja pääsin kauppaan vasta illalla. Mukanani oli hyvä ystäväni, jolla oli jo kuukautiset, joten asiaa ei tarvinnut hävetä tai nolostella. 

Isä ei aina osaa

Jessica, 27

Asuin isäni ja veljieni kanssa, kun ekat kuukautiseni alkoivat. Ajattelin heti, että minulla ei ole ketään, kenen kanssa voin puhua niistä, sillä olin valehdellut kavereilleni, että kuukautiseni olivat alkaneet ajat sitten.

Tulin kylmän rauhallisena koulusta kotiin ja sanoin isälle, että hänen täytyy viedä minut apteekkiin, jotta voin puhua siellä naisfarmaseutin kanssa. Isä alkoi nauraa ja kysyi, miksi ihmeessä tällainen vaatimus. Vastasin: "Kohdun limakalvon uloin kerros poistuu kehostani ja minun täytyy puhua siitä naiselle."

Tunsin pitkään, että kuukautiset ovat asia, josta ei oikein voi puhua. Vasta paljon vanhempana olen uskaltautunut puhumaan niistä ystävilleni enkä enää pingota asiasta niin paljon.

Pakosyy leiriltä

Kaarina, 39

Oli ala- ja yläasteen välinen kesäloma ja olin lähtenyt parin hyvän ystäväni kanssa kesäleirille, tai kesäsiirtoloiksi niitä silloin 1980-luvulla sanottiin. Ystäväni olivat olleet leireillä edellisenä kesänä ja houkuttelivat minut mukaan. Leirille pääsyä piti anoa ja oli hieno juttu, kun lopulta saimme tiedon, että pääsemme mukaan.

Paikan päällä vanhalla maatilalla oli erilaisia majoituspaikkoja ja nokkimisjärjestys: ne, jotka olivat olleet leirillä useimmin, saivat parhaat makuupaikat. Me jouduimme vanhaan kanalaan, jossa oli kerrossänkyjä ovettomissa ja ikkunattomissa looseissa. Muistan, että samassa loosissa majoittuneet tytöt olivat meille ilkeitä.

Sää oli kalsean kylmä niin kuin alkukesästä usein. Söimme aamupalat, ja kaikki muutkin ateriat isolla lasiverannalla, jossa ei ollut lämmitystä. Järvi oli jääkylmä. Vessana oli ulkohuussi. Iltaisin pelattiin spiritismiä. En erityisemmin nauttinut muihin leiriläisiin tutustumisesta ja alkoi selvitä, että kesäleireily ei ole minun juttuni.

Kun kahden viikon leiriä oli vielä yli puolet jäljellä, huomasin ulkohuussissa, että kuukautiseni ovat alkaneet. Kerroin siitä leirin ohjaajalle, joka toi minulle paksuja 80-luvun terveyssiteitä ja antoi luvan soittaa kotiin (joka tosin maksoin markan tai kaksi). Pyysin heti, että vanhempani tulevat hakemaan minut leiriltä pois, vaikka ohjaaja vakuutteli, että voin aivan hyvin jäädä leirille. Ensimmäisistä kuukautisista ei jäänyt ollenkaan niin huono muisto kuin siitä ikävästä leiristä!

Viha-rakkaussuhde

Vanessa, 34

Menkkani ovat aina olleet epäsäännölliset. Ekalla kerralla ne kestivät melkein kolme viikkoa. Sitten kuluikin muutama kuukausi ennen kuin ne tulivat uudestaan. Ja taas ne kestivät pari kolme viikkoa ja kuukausien tauko. Se oli ärsyttävää. Kivut olivat kovat, mutta ennen kaikkea todella runsas vuoto oli kamalaa.

Kun aloitin seksin, kehitin viha-rakkaussuhteen kuukautisiin. Oli ihanaa kun ne alkoivat, koska se merkitsi sitä, etten ollut raskaana. Inhosin kuukautiskipuja ja sitä epämääräistä likaisuuden tunnetta. Samat tunteet ovat säilyneet läpi elämän. Nyt minulla on hormonikierukka, joka on poistanut kuukautiset.

Aion puhua lapsilelni kuukautisista, kunhan he ovat sopivassa iässä. Mitään suunnitelmaa en ole vielä tehnyt. Toivoisin, että pystyn puhumaan heille rohkaisevasti ja avoimesti ja tarjoamaan kaiken sen tuen, minkä he tarvitsevat.

Ihanimmat menkat

Jenny, 34

Olin seitsemännellä luokalla tanssitunnilla ja kaikki muut tytöt puhuivat kuukautisistaan, mutta minun eivät olleet vielä alkaneet. Tunsin oloni ulkopuoliseksi, etenkin kun muut kyselivät, onko minulla jo menkat.

Muutama viikko myöhemmin tallustelin kotiin ja pysähdyin äitini työpaikalla käydäkseni vessassa. Ja pikkuhousuissani oli kolikon kokoinen punainen läntti! Olin onneni kukkuloilla! Juoksin äidin luo ja kerroin hänelle, ja äitikin oli aivan onnessaan. Kun äiti pääsi töistä, menimme ostamaan minulle uusia, ”aikuisen naisen” vaatteita. Siitä jäi ihana muisto!