Endometrioosi – näkymätön, mutta yleinen sairaus

Kirjoittaja: Anna Kivimäki, projektikoordinaattori, Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry

Kansainvälistä Endometrioosiviikkoa vietettiin tänä vuonna 23.-29.3.2020. Teemaviikon tavoitteena on lisätä yleistä tietoisuutta endometrioosista ja tänä vuonna teemana on tehdä näkymätön näkyväksi. Yleisyydestään huolimatta endometrioosin kanssa eläminen ei näy päälle päin. Endometrioosia eli kohdun limakalvon sirottumatautia sairastaa arviolta 10-15 % hedelmällisessä iässä olevista naisista.

Endometrioosissa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella, esimerkiksi vatsakalvolla, munasarjoissa tai suolen pinnassa.

Noin 40 prosentilla endometrioosin kanssa elävistä on myös adenomyoosia, jossa kudos kasvaa kohtulihaksessa. Endometrioosi on uusiutuva, krooninen sairaus eikä parantavaa hoitoa ole vielä löydetty. Endometrioosin oireita voidaan kuitenkin helpottaa mm. kipulääkkeillä, hormonilääkityksellä ja leikkaushoidolla. Endometrioosi on yleisyydestään huolimatta edelleen melko huonosti diagnosoitu sairaus ja sen diagnoosiviive voi olla useita vuosia.

Endometrioosipesäkkeet käyttäytyvät samantapaisesti kuin kohdun limakalvo ja ne reagoivat kuukautiskierron aikana munasarjojen erittämän estrogeenin tason nousuun ja laskuun. Endometrioosipesäkkeet tuottavat myös itse estrogeenia. Pesäkkeet paksuuntuvat estrogeenitason noustessa ja niistä vuotava veri ärsyttää ja tulehduttaa viereisiä kudoksia, minkä seurauksena voi muodostua arpikudosta ja elimiä toisiinsa liimaavia kiinnikkeitä.

Endometrioosin oireet voivat vaihdella eri ihmisillä hyvin paljon ja oireet voivat olla hyvin vakavia tai oireita voi olla vain vähän. Tavallisin oire on lantion alueen kipu, joka saattaa alkaa jo useita päiviä ennen kuukautisia. Endometrioosi voi aiheuttaa myös muita kipuja, kuten suolisto- tai virtsaamiskipua sekä yhdyntäkipuja. Endometrioosikivut voivat hoitamattomina kroonistua ja endometrioosi voi aiheuttaa myös lapsettomuutta.

Endometroosin hoito

Endometrioosin hoito suunnitellaan oireiden ja hoidon tavoitteiden mukaan. Tavoitteena hoidolle voi olla kipujen vähentäminen, sairauden etenemisen hillitseminen ja lapsettomuuden hoitaminen. Endometrioosin ensisijaisena hoitona käytetään yleensä hormonilääkitystä, jolloin tavoitteena on yleensä kuukautisvuodottomuus. Hormonilääkitysvaihtoehtoja on monia, kuten yhdistelmäehkäisypillerit, hormonikierukka ja minipillerit. Koska jokaisen endometrioosin kanssa elävän tilanne on yksilöllinen, juuri itselleen sopivasta hoidosta kannattaa keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.

Endometrioosi ja kuukuppi

Osa endometrioosin kanssa elävistä saattaa pohtia, voivatko he käyttää kuukuppia. Mitään erityistä syytä ei ole tiedossa, miksi endometrioosin kanssa elävä ei voisi käyttää kuukuppia, mikäli käyttö muuten onnistuu. Tässä yksi palaute endometrioosia sairastavalta kupinkäyttäjältä: 

"Kuukuppi on paras keksintö! Minulla on ollut kuppi jo vuosia käytössä. Kuukautisten aikana olen endometrioosin vuoksi niin kipeä, ettei tamponia voi käyttää. Kupin sen sijaan saa paikalleen eikä sen kanssa tarvitse puljata niin usein. Ensimmäiset päivät vuodan niin, että kuppi pitää tyhjentää pahimmillaan neljän tunnin välein, mutta myöhemmin riittää aamuin ja illoin."

Jotkut endometrioosin kanssa elävistä kokevat, että kuukuppi on heille todella hyvä vaihtoehto. Keskusteluissa on noussut esiin huoli siitä, voiko kuukuppi osaltaan vaikuttaa endometrioosin syntymiseen. Tällaista yhteyttä ei ole kuitenkaan tiedossa eikä nykytiedon valossa ole syytä epäillä, että kuukuppi altistaisi endometrioosille. Endometrioosin syntymekanismi ei ole valitettavasti tällä hetkellä täysin selvillä. Sairauden on todettu olevan perinnöllinen ja ensimmäisen asteen sukulaisilla on seitsemänkertainen riski sairastua endometrioosiin. 

Olemme Lunettella saaneet endometrioosista sairastavilta ihanaa palautetta Lunette Kuukupista ja kuinka se on paras kuukautissuoja endometrioosia sairastavalle!* 

Endometrioosidiagnoosi voidaan antaa pelkän oirekuvan perusteella, vaikka varmuudella endometrioosi ja sen laajuus voidaan arvioida vatsaontelon tähystysleikkauksessa. Leikkausta ei kuitenkaan tehdä pelkästään endometrioosin toteamiseksi, vaan leikkauksessa poistetaan mahdollisimman paljon löytynyttä endometrioosikudosta. Koska endometrioosin oireet ovat yleensä syklisiä eli ne vaihtelevat kuukautiskierron mukana, endometrioosia itsellään epäilevän kannattaa pitää kirjaa oireistaan. Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry on kehittänyt oireiden seuraamisen tueksi ilmaisen Moona Oirepäiväkirja -mobiilisovelluksen. Sovelluksen avulla myös muut kuin endometrioosin kanssa elävät tai sitä itsellään epäilevät voivat saada lisää tietoa kuukautiskierron vaikutuksista itseensä. Moona Oirepäiväkirja kannustaakin jokaista tulemaan oman kehonsa ja kuukautiskiertonsa asiantuntijaksi!

Moona Oirepäiväkirja on ladattavissa ilmaiseksi sovelluskaupoista ja sen uusi, päivitetty versio julkaistaan Endometrioosiviikon jälkeen.

Korento ry

Gynekologinen potilasjärjestö Korento ry toimii endometrioosin, adenomyoosin, PCOS:n ja vulvodynian kanssa elävien edunvalvojana. Haluamme tukea näiden sairauksien ja oireyhtymien kanssa eläviä sekä niitä itsellään epäileviä. Jaamme tietoa edustamistamme sairauksista ja oireyhtymistä sekä tarjoamme erilaisia vertaistuen mahdollisuuksia ja ajamme kohderyhmiemme edustajien oikeuksia. Tavoitteenamme on myös vastuullisen kuukautispuheen ja avoimen gynekologisen puheen lisääminen. Lunette ja Korento ry ovat yhdistäneet voimansa jo useaan otteeseen! Yhteiset arvot ja tavoitteet ovat aina tehneet yhteistyöstä helppoa ja antoisaa.

Lisätietoja Korento ry:stä sekä endometrioosista löydät Korento ry:n sivuilta

*Jokaisen keho on erilainen, ja kuukupin sopivuus endometrioosia sairastavalle on yksilöllistä.

Jätä kommentti

Kaikki kommentit moderoidaan ennen julkaisua